Koittihan se toukokuun kahdeksas vihdoin viimein. Heräsimme aamuviideltä, pakkasimme peräkärryn, kävimme suihkussa ja minäkin meikkasin ja seitsemän aikoihin kääntyi auton nokka sitten pohjoista kohti. Kovasti jännitti, oli ihan pakko ottaa vatsahaavalääkkeetkin. Kissat kiukuttelivat eivätkä tulleet sisälle joten päätimme illalla tulla takaisin Lelystadiin. Pysähdyimme matkalla ostamaan voileivät jotta söisimme sitten talolla kun odottelemme vastapuolen meklaria kuitenkin...

No talolle kun tulimme niin ajoimme sitten takapihalle ja paha mieli valtasi ainakin minut. Piha täynnä roskia, roskalavakin täpö täynnä ja jotenkuten löytyi meidän peräkärrylle paikka. Sitten odottelimme.... sopimuksen mukaan talo siirtyy meille tyhjänä 8.5. joten ymmärrettävää oli minun kiukunkyynelien valuminen. Söimme leivät ja tulihan se meklarikin, entinen omistaja parkkeerasi myös autonsa ja peräkärrynsä, tosin talon eteen. Sitten kiersimme taloa. Samat viat siellä oli kuin ennenkin, mutta tuntuihan se isommalta kun se oli tyhjä. Entinen omistaja solkotti jotain siitä kuinka kiirettä on ollut ja että hän on ollut talolla kl 1 asti yöllä ja että se roskalavafirma ei tullutkaan tyhjään lavaa edellisenä päivänä jne......... lopetti lässytyksen kun katsoin sitä pahalla silmällä... Lähdimme siitä sitten meklarin perässä ajamaan Dokkumiin notaarin tykö.

Siellä sitten istuimme odottelemassa ja kerroin kuinka löysin ystävättäreni uudelleen ja että kyllä universumi laittaa asiat paikoilleen.... vähän tunnelma muuttui helpommaksi. Sitten tuli papereiden allekirjoitukset. Ensi myyjän osalta, sitten hän lähti ja meklari toi minulle punkkupullon lahjaksi. Lieneeköhän edes juotavaa.... sitten oli meidän aika allekirjoittaa paperit ja sitten ajelimmekin taas talolle. Siellä oli sitten entinen omistaja isänsä kanssa tyhjentämässä täpötäyttä sisävarastoa ja valittivat ihan ääneen kun sanoimme että meidän pitää lähteä kl 15 takaisin hakemaan seuraavaa kuormaa. Eivät kuulemma kerkiä tyhjäämään kaikkea. Sanoin että no jos sitten huomenna ois valmista.... puhisin ja annoin avaimen. Joopa joo. Lauantaina Eric kysyi niiltä miksi entinen kanala on vieläkin täynnä roskapuuta - vastaus oli : niin se oli meidänkin taloa ostaessa... Eric sanoi että se on tyhjennettävä, sai olankohautukset. Sunnuntaina eukko heitti avaimen postiluukusta sisään ja jätti paskat keräämättä. Roskalava sentään hävisi jo perjantaina...

Perjantaina käytiin hakemassa kotoa sitten lisää tavaraa, ilmapatjan ja petivehkeet ja kylmälaukut ruokaa täynnä. Asetuimme taloksi... huomataksemme että joka paikka oli todella törkyinen. Vessa meni tukkoon heti. Sitä tukosta sitten selvitettiin monta päivää. Nyt on jo ookoo. Onneksi kylppärissä toinen pönttö, ja oikein minun mitoille tehty, ei tartte varpaita heilutella ilmassa.... 

Lauantaina tuli Luz perheensä kanssa kylään suklaa-kirsikkakakun kanssa, Asti Martini-pullo mukanaan. Hyvin maittoi kakku ja juotavat ja kun he lähtivät Eric meni jo nukkumaan. Minä kiersin sitten yöllä taloa.... tutkin joka nurkan moneen kertaan. Kyllä se tuntui kodilta, mutta kissoja jumalaton ikävä. 

Sunnuntaina käytiin Lelystadissa ruokkimassa kissat ja hakemassa lisää tavaraa talolle. Mimmi ja Pumpuli jäivät ulos.... joten maanantaina oli pakko tulla Lelystadiin uudelleen. Jäimme Lelystadiin sitten yöksi ja pakkasimme aamulla kissat minun autooni ja peräkärryn täyteen kissanruokaa, kissanhiekkaa ym tarpeellista ja sitten kotia kohti. Talosta tuli muuten ihan oikeasti koti kun kissat tulivat sinne.... Maanantaina Luz tuli auttamaan tapettien repimistä vierashuoneista. Kolme kerrosta tapetteja, joissain kohdissa päälle vedetty maali. Kovalevyn päälle, lastulevyn päälle, kipsilevyn päälle, kevytbetonin päälle, tiilipylvään päälle.... voi äly! 

Kissojen kuskaus oli päätäsärkevää... korviasärkevää.... Mimmihän tuli kassistaan ulos viidessä minuutissa, istui sitten loppumatkan takapenkin selkänojalla maukumassa, oikea kuoronjohtaja! Hain Luzin kyytiin ja tulimme talolle ja päästimme 4 kissaa sisätiloissa vapaaksi. Ovat peloissaan. Vanhan talon lattiat ääntelevät ja siellä kävelemme kengät jalassa toistaiseksi.... piileksivät lämpöpattereiden alla, komeroissa, tiskipöydän alla ja kävipä Ollipolli tyhjentämässä tuuletustunnelit yläkerrassa hämähäkinseiteistä... 

Jääkaappikin tuli mukanamme tiistaina talolle. Ja perjantaina juhlistettiin mun synttäreitä Luzin perheen kanssa grillailemalla, kreikkalaisia pikkuruokia syöden. Lahjaksi tuli joku kellokukka-kasvi ihanassa mustassa ruukussa. Puoli kahdeksan aikoihin tuli mereltä kylmä ilma ja siirryimme sisätiloihin Asti Martinia taas nauttimaan. Ihan oli minunlaiset synttärit. Kivaa oli!

Keittiön kaapit olivat likaiset. Luulin että lasihyllyt olivat savulasia, mutta pesu paljasti että ihan tavalliset lasihyllyt.... Vierashuoneista tapetit revitty, makuuhuoneen katto ja seinät maalattu. Valkoisiksi, paitsi sängyn takana oleva seinä on vaaleanharmaa. Lattia on tummanpunertava puulattia. Ei ainakaan vielä maalattu. Lauantaina pääsin jo omaan sänkyyn nukkumaan.... aah ihanuutta. Kissatkin rauhoittuivat kun pääsivät tuttuun petiin.

Maalasin itse mittarikaapin seinät. Voi tuskailua. Mutta maalattu on.... Eric on maalannut toisen vierashuoneen katon valkoiseksi ja peräseinän vanhan rosan sävyllä. 

Minä tulin Lelystadiin pakatakseni hieman tavaroita, eilen haimme mummun piirongin ja muut penkit ja hyllyköt kylppäristä ja makuuhuoneesta ja kaikenlaista hygieniakamaa myös... 

Nukun tämän yön sohvalla, tuntuu hullulta kun täällä ei ole kissoja... Eric on yövuorossa ja tulee tänne huomenna herättyään. Viime yön nukuin kissojen kanssa, oli hassua olla talolla yksin.... 

En saa ajatuksia koottua, pyykit ovat nyt kuivauskoneessa ja taidan katsella hetken telkkaria. Nukahdan ajoissa niin jaksan sitten huomenna touhuta.