Ihan olen unohtanut kertoa olkapäästäni... kävin siellä ortopedillä toissaviikolla. Väänteli ja käänteli kättä ja laittoi minut melkein parkumaan, kun yritin vikistä ja kysellä että olisko jäätynyt niin hän jäädytti äänensä ja sanoi "Usko jo, SINULLA ei ole jäätynyttä olkapäätä" No kyllä minä vähemmästäkin uskon... sitten hän tutki niitä ultrankuvia ja murahteli ja väänteli käsivartta uudestaan kunnes itkin kunnolla, sitten otti ruiskeen esille ja sanoi että tästä lääkettä... minä suu auki että niin että mitä ja kuinka.... ja sitten se pisti sen sille olkapäähän! Kun siitä järkytyksestä selvisin ja sain paidan päälleni sain soperreltua että kortisooniako... no sitähän se ihan itteensä. Ja uusinta käynti sitten 6 viikon kuluttua (just ennen Suomen matkaa) ja käsky olla käyttämättä kättä mihinkään. No juu juu kyllä minä sitä yritän lepuuttaa..... Särkylääkkeitä sitten söin ja pää meni niistä ihan pehmeeksi ja uni maittoi...lopetin ne jo viikko sitten... Käsi on liikkuvampi, pystyn jo pesemään hiukset ihan normaalisti. Tottakai sitä särkee vieläkin silloin tällöin ihan pirskatisti.
Ai niin juu se mikä siinä sitten on vialla???? No siellä on jossain lihaksessa repeämä ja kun olin siellä lääkärissä niin käsi oli niin kipeä ettei hän pystynyt sitä sitten siinä enempiä tutkimaan. Ei se kuulemma mikään iso ole mutta jos ei se tästä ala parempaan kääntyä niin jonkinasteinen leikkaus on edessä.
Mutta on se kortisooni vaan kummaa tavaraa, ihan kuin ois öljyä autonmoottoriin ruiskassu, kaikki kulkee taas! Nyt nukkumaan, Eric on yövuorossa joten yöni menee ilman kuorsauksia, jippii!!! Viime yön vietin sohvalla kun Eric kuorsasi niin että jopa raput tärisivät - hammaskipujensa takia ihan lääketokkurassa hänkin... en raaskinut aamulla herättää edes vaan otin bussin rautatieasemalle. Ihanan raikas ilma vaikka oli melkein pilkkopimeätä niin linnut lauloivat! Vähän armaani ihmetteli että missäs vaimo on kun heräsi puoleltapäivin! Sai kerrankin levätä rauhassa ilman puhelinherätystä!
Hauskaa viikkoa kaikille!