Lähdettiin sitten päivän reissulle Saksaan, viemään kälylle meidän pihan kumilaatat, joita käytimme uima-altaan alla. Ne sopivat lasten leikkipaikalle. Niille kun rakennetaan sellainen jättileikkitalo missä on liukuradat, kiipeilyseinät, leikkimökki, hiekkalaatikko, keinut... tilaa se vie noin 7x9 metriä. On siinä pienillä touhua sitten.

Veimme ne anoppilaan, kun kälyn mies oli lupautunut vaihtamaan anopille kesärenkaat - ja tarvitsi siinä mieheni apua. Minä sain kyllä renkaat vaihdettua itsekin... silloin joskus siis. No, anoppilassa odotti iloinen koiruli, ja käly miehensä ja lastensa kanssa ja anoppi tietysti. Juotiin kahvit ja sitten alkoi käly touhuta pihamaalla... totesin että tulomatkalla olin Postenbörsissä nähnyt koristekiviä, voitaisiin tehdä anopin kukkamaille koristekiveykset reunoille. Minä siitä sitten ostoksille. Tänään selkä muuten huutaa tuskasta, 3 kipaletta 20 kilon kivisäkkejä raahasin autolle. Ikuinen optimisti minäkin.... Tai typerys. Kivet painavat. Iso pussi kiviä painaa hirveästi ja pieni pussi 20 kiloa. Se on kuin kaksoset yhdessä.... enkä edes normaalisti yhtä pysty nostaan syliini.

Anoppi ilahtui kovasti, sovimme että se on äitienpäivälahja, kun emme äitienpäivänä Saksaan mene. Sitten söimme ranskalaisia ja lihapullan mikä oli laitettu siivuina vartaaseen ja sipulia väliin... Hyvää oli, vaikka olikin ärhäkkä sipuli. Tytöillekin ostin jotain: rannekellot! Olivat kovasti niitä toivoneet, ja kun halvalla saa....

Lähdimme ajoissa kotia kohti, jotta ehdimme vielä Lidlistä hakemaan miehelle eväät. Ja voi kun väsytti... mutta arvaas vaan, unta ei tullut koko yönä! Mies lähti joskus puoli kuuden aikoihin töihin, luulen että hetkeksi nukahdin seitsemän pintaan, mutta uni oli erittäin pinnallista. Kymmeneltä sitten simahdin, pariksi tunniksi.

Nyt olen lakannut talon nimikyltin sekä tervetulokyltit, aurinko paistaa joten nopeasti kuivuvat.

Oli muuten ihana ilma eilen ja tänään, nyt lupaavat sitten viilenevää ja sateita pariksi viikoksi.

Kaksi viikkoa vielä ja avaimet on kourassa!!!!