Kiitos kaikille ystäville ja perheenjäsenille ja tuttaville jotka ovat minua syntymäpäivänäni muistaneet. En varmaankaan sitä ole viime kuukausien dementian takia ole ansainnut, mutta nautin siitä täysin rinnoin.

Kiirettä pitää - lääkekuuri päällä, otetaan lomaa netistä, naamakirjasta ja kaikesta mikä mukama "pitää tehrä" ja aletaan laittaan asioita tärkeysjärjestykseen. Kaipa se oma terveys tulee ensimmäisenä, eihän meillä ole kuin yksi elämä, vaikkakin siinä monia mahdollisuuksia vaihtaa elämäntyyliä...tai elämäntapoja. Askel eteenpäin tietysti oli silloin se Sonoma dieetti - siihen pitää kyllä palata takaisin. Toinen askel eteenpäin oli tupakoinnin lopettaminen - siis ei lakko, vaan lopettaminen! Kolmas askel ruokailukaluston kuntoonlaittaminen - se on sittena ikaa viepää ja tekee kipeää - nytkin lääkekuuri, ei voi edes juhlistaa synttäreitä rosé-viinillä kuten oli tarkoitus - koko turpa särkee. Neljäs askel on sitten kirjoittaa itselleen uudet elämän ohjeet... ja varata aika gynikselle kun meikäläisen vuotamisella sais Atlannistakin Punaisen meren!

Eric, kissat, minä, ystävät, työ - siinä järjestyksessä ne pitäis olla mutta taitaa nyt olla vain työ, työ, työ, työ, työ....

46 vuotta - töissä kyllä jakelivat kohteliaisuuksia ja sanoivat ettei päivääkään yli 39! Sitä osaa olla vähästäkin kiitollinen, ja nyt sohvannurkkaan, tultiin juuri oluettomasta saunasta, ja sauna oli kiukkuinen, ei löylynhenki soinut vai hakkasi selkärankaan ja päänahkaan ja ajoi jo kahden saunonnan jälkeen pois!

Huomenna uusi yritys, meille tulee "yllätys"-vieraita... siitä sitten lisää kun jaksan.

Kaikille hyviä vointeja - minä muuten odottelen tietoa että saikohan pikkuveljeni vaimo tänään heidän ensimmäisen lapsensa vai vieläkö odotuttaa, aamulla olivat jo laitoksella! Hyvän päivän valitsivat ;-)