Pomo sitten soitti tänä iltana ja sanoi että se ilkeämielinen isäntä sitten lähtee meidän firmasta, ainakin meidän osastolta. Tarvittaessa maksetaan sille palkka kesäkuun alkuun jos henkilöstöpäällikkö sitä vaatii, mutta minun ei tarvitse häntä omassa tiimissäni enää nähdä. Ja se oli pomo joka sanoi henkilöstöpäällikölle että hän ei halua nähdä, kuulla eikä tietää enää mitään tuosta henkilöstä joka pilaa ilman olemassaolollaan kaiken auttamisen jälkeen.

uttelin myös entisen kolleegani kanssa, sen joka muutti Suomeen, ja joka oli huolissaan minusta tietäen kuinka paljon tein tuon kyseisen henkilön eteen jo vuosi sitten menettäen yöuneni häirintäpuheluitten takia ja pitäen huolen siitä ettei hän saanut potkuja seksuaalisen häirinnän takia kun joku toinen häntä mustamaalasi. Ja kun hän sitten sekosi ja alkoi lähettämään yksityistietoja kyseisestä tyttösestä koko firmalle niin saimme asian vielä hallittua. Eikä annettu potkuja....

Ja kun taas sitten jo huolestuin että mistä se löytää töitä ja miten se pärjää niin minulle sanottiin sitten tiukkaan äänensävyyn että kyseinen isäntä on aikuinen ja on itse hankkiutunut tähän tilanteeseen enkä minä nyt todellakaan ole vastuusta toisen ihmisen taloudellisesta tilanteesta.

Olkapäiltä kirposi kamalasti painoa pois ja varovaisesti hieman iloitsen, ei ikinä saa iloita etukäteen, siitä tulee vain surua. Enkä minä voi iloita tällaisesta tilanteesta, mutta iloitsen siitä että päivä ei tunnu yhtä pimeältä ja lainaten ystäväni sanoja..paistaa se päivä risukasaankin! Hyvää yötä!

Kukahan on numero 11111?

Joululahjani Lumikiteeltä vihdoin viimein kuvattuna - ja sitten meni taas kamera pimeeksi! Mutta eikö ookkin ihanat!!!!!!!! Otan lähikuvia heti kun pystyn ja vielä siitä ihanasta pöytäliinasta ja kaulaliinakin on vielä kuvaamatta! Puhelimella sain sentään otettua kuvat Suomen paketista, mutta luulenpa että joku toinen hoitaa sen kuvan laiton tänne Vuodatuksen Kuvatukseen