En tiedä onko mielikuvitusta ja toivemaailmaa, mutta tuntuu kuin kuunaama olisin ihan pikkusen pienentynyt. Ihan pikkuisen vaan, mutta se on sentään muutos oikeaan suuntaan.

Olen taas ollut muutaman päivän niin alamaissa että... joten tämä on ihan jippiiiiiiii!

Pitää värjätä hiukset, kunhan saisi kädet nostettua tarpeeksi korkeelle. Tuo kortisoonin aiheuttama turvotus on vielä aikas paha niskassa ja käsivarsissa, hyvä kun ne saa vaakatasoon. Emännäkyttyrää tai kamelinkyttyrää ei pysty vielä edes raapimaan vaikka sitä välillä kutittaa ihan julmetusti.

Minä yritän aivopestä itseäni positiivisemmaksi, mutta erittäin huonolla menestyksellä. Kun tunnelin päässä ei tunnu olevan muuta kuin hieman hämärää valoa tällä hetkellä niin ei tee mieli eteenpäin. Vaikka järki sanoo että pitäisi edes vähän yrittää... 

Olen nukkunut sohvalla viimeiset 3 yötä, ihan omasta tahdostani, kun silloin se aamuöinen television katselu ei häiritse armastani... mutta ei sitä oikein nukkumiseksi voi sanoa, torkkumiseksi kylläkin. Sitten aamulla kun armaani lähtee töihin, maittaa uni vielä tunnin pari. Ja kissat aavistavat että en voi hyvin ja ne tulevat sitten siihen jokapuolelle sohvaa joten tulee liian lämmin...

Laskeskelin tuossa lääkkeitäni... nesteenpostajia verenpaineeseen, vatsahaavalääke, vatsalaukun tyhjentämiseen lääke (vatsalaukkuni on liian hidas tulehdusten vuoksi), nivelrikkoon lääke, hiuksia vahvistava lääke, kalsium & D-vitamiinivalmiste, monivitamiini tabletti, homeopaatttiset vaihdevuodetabletit, ja gramman parasetamooli. Nuo siis aamuisin. Iltaisin sitten lisätään unettava lääke, codeiinitabletti, melatoniini, allergialääke, tarvittaessa morfiini. Kerran viikossa metoreksaatit ja foolihappotabletti. Aiemmin söin vielä Omega 3-6-9 tabletteja, magnesiumia, sinkiiä ja vaikka mitä mutta lääkäri kielsi kun ne rasittavat maksaa liikaa. 

Matkustaminen on aina haastavaa, pitää olla lääkepassi ja tarvittavan paljon lääkkeitä mukana. Muistan kuinka Suomessa joskus olen jahdannut Losecia... nykyäänhän sitä saakin jo apteekista ilman reseptiäkin.

Minä katselen ympärilleni ja mietin että mistähän tätä sekasortoa voisi alkaa pikkuhiljaa purkamaan.... taidanpa hypätä suihkuun...

Tekisi mieleni leipoa, edellisestä kerrasta on vuosia.... kunnon kanelikorvapuusteja tekee mieli!