Heräsin aamulla aikaisin kun sisko laittoi tekstarin onnitteluineen, menin suihkuun ja sit se alkoi - mahatauti! Juoksin suihkun ja vessan väliä, tuntui että alkoi rauhoittumaan ja siirryin alakertaan netittämään kun oli vielä niin paljon aikaa ja otin kupin teetä. VIRHE!!! Vessassa juoksu alkoi jälleen, ja sanotaan vaikka sitten näin että jos suun kautta meni sisään jotain oikein tulista niin tuli se sitten missä muodossa sitten ulos niin se polttaa! Soitin töihin ja sanoin tulevani pari tuntia myöhemmin, pistin sohvalle pitkäkseni, palelin ja hikoilin ja kramppasin vuoronperään...Eric sammutti oman herätyksensä luullen minun tapani mukaan sitten hänet herättävän viime minuutissa, mutta minua ei kiinnostanut mikään muu kuin olla paikoillani hengittämättä ja odottaa että krampit menevät ohi.

Eivät menneet.... Eric pomppasi ylös tuntia myöhemmin kuin normaalisti ja hermoili - turhaan! Sanoin että ei hätää, paitsi vessahätä, menen myöhemmin töihin. Parin tunnin jälkeen annoin periksi, laitoin läppärin nettiin ja istuuduin ruokapöydän ääreen... juoksin sitten loppupäivän vessan ja läppärin välillä ja sain aikas paljon aikaiseksi.

Eric antoi aamulla pusun ja onnitteli 4-vuotishääpäivän johdosta, (sain jo eilen lahjaksi nahkakotelon kännykkään ja muistikortin ja sen pidikkeen juu ja ymmärrän että ne oli oikeestaan häntä ja hänen Route66 ohjelmaansa varten mun kännykässä) minä ajoin hänet töihin ja otin auton itselleni jotta pääsin fysioterapiaan ja illalla haen hänet sitten töistä. Eka hääpäivä ilman appiukkoa paikan päällä ja meidän juhlinta jää yhteiseen kuorsaamiseen sohvalla! Ja minä annoin hänelle vaan sellaisen "Vaatekamun" eli telineen mihin saa uniformunsa taiteltua siististi iltaisin, jo viime viikolla. En edes kakkua leiponut, Eric sai kaupasta ostaa kaksi valmiskakkua työtovereilleen....

Eilen kyllä käytiin saunassa ja Eric kokkasi! Ruoka oli ihanaa, tulista ja sitten se ylimääräinen turkkilainen sucuk pisti kaiken sekaisin. Eikä edes ollut kaljalla osuutta tällä kertaa vatsaongelmiin...

Mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin, sain tosi paljon aikaiseksi koneella ollessani ja viime hetkellä muistin että mulla on mustikkasoppaa purkki jääkaapissa viime IKEA käynniltä, eiköhän tämä tästä sitten kohtapuoleen... huomenna taas töihin!!!

Ai niin juu, minä muuten rakastan tuota armasta aviopuolisoani tänä päivänä paljon paljon enemmän kuin silloin kun mentiin naimisiin. Ihme mies että mua kestää päivästä toiseen ;-)